Dreijattuja aarteita

Dreijauksen alkeita pääsin kokeilemaan jo viime keväänä. Viikon kurssista jäi kipinä ja syksyn aikana dreijaustunteja kertyi noin sata (tai kaksi sataa, olisikohan lukemattomia hyvä sanamuoto?). Jostain syystä keskittäminen oli todella hankalaa. Luultavasti tein sen jotenkin väärin, liikaa painetta sieltä tai puristusta täältä. Youtube-videoilla se näytti jokseenkin helpommalta.. ;D

Näiden kuvien esineet syntyivät tammikuussa 2014, ihan opintoihin kuuluneella dreijauskurssilla. Nämä olivat ehkä kauneimpia tekemiäni keramiikkatöitä. 

 

Innostuin myös noista palleroista, idea tuli jostain Ceramic Review-lehden numerosta. Tein myös itselleni leimasimen töiden merkitsemistä varten. 

Lasitukset onnistuivat yllättävän hyvin. Miten yllätyksellistä lasittaminen aina onkin? Ikinä ei voi olla ihan varma, mitä uunista tulee. Mutta usein onneksi aarteita.

Aarteista puheen ollen, tänään töissä luin lapsille kuvakirjaa, jossa mäyrä ja kettu etsivät aarretta sateenkaaren päästä. He haaveilevat timanteista ja kultarahoista, mutta päätyvät tulokseen, että ovat toisilleen kalleimmat aarteet. 

Lasten suurimpia aarteita olivat vanhemmat sekä timantit. 

Hmm.. Minun aarteitani ovat myös läheiset ihmiset. Ja hyvät kirjat maailmoineen. Ja käsityöt. Ja kuu ja tähdet. Mitäs Sinun aarteesi ovat?